Eeppinen road trip etenee Renosta Pohjois-Kaliforniaan viinin (ja oluen) hohto silmissä. Wine Countryna käsitetään Napa Valleyn ja Sonoma Countyn viinialueet. Alueella on yli 400 viinitilaa ja markkinointikoneistot turisteja
vetämään. Suosittelen lataamaan Napa and Sonoma WineCountry -appin,
jolla voi kätevästi tarkistaa matkan aikana tietoa viinitiloista sekä etsiä
esimerkiksi viininmaistelutarjouksia, jotka saa appia vilauttamalla. Ohjelma toimii offline tilassa ja osoittautui erittäin hyödylliseksi.
Renosta pääsee Napa Valleyn eteläpäätyyn isoja teitä pitkin, mutta ennen viimeistä "vuoristoa" päätin kurvata pienelle 128-tielle. Kartta näytti tien mutkittelevan ajamaan kutsuvasti (kyllä!) ja sieltä oli näkymää järvelle. Lisäksi reitti veisi pohjoisemmaksi Napa Valleyyn, josta voisi sitten ajaa laakson läpi kohti Los Carnerosia, jossa sijaitsi ensimmäiseksi valittu maistelukohde.
Ajamisen kannalta mahtavasti mutkittelevalla tiellä 128 kohti Napa Valleyta
Lake Berryessa tieltä 128 nähtynä
Napa Valleyn tervetulokyltti... ajoimme kuitenkin laakson läpi Los Carnerosiin
Napa Valleyn läpiajo
Napa Valleyn läpiajolla näkyi hulppeita rakennuksia. Alueella on hyvin
markkinoitu status ja viineillä selvästi tekee hyvää tiliä. Napassa oli
eteläosissa myös hulppeita ruuhkia samalla kun suuntasimme kohti edullisempia apajia Sonoma Countyn puolelle.
Carnerosista vilkkaan risteyksen kohdalta löytyvä kuohareista tunnettu
Domaine Carneros ei tosin kuulu näihin edullisempiin apajiin. Pihassa
tuli pyörähdettyä.
Lähellä sijaitseva paljon maanläheisempi Homewood Winery oli kerännyt kehuja ennen matkaa tehdyissa nettihauissa ja lisäksi sieltä sai ylempänä mainitulla winecountry appilla kaksi maistelua yhden hinnalla ($5). Lisäksi maistelun hinta vähennettiin pullon hinnasta mikäli sellaisen osti. Myönnän olevani viiniamatööri, mutta suuri osa paikan viineistä oli mielestäni erinomaisia. Kuskin roolissa sylkykuppi tuli tutuksi... hyvän juoman tuhlausta! Matkaseura osti lopulta kaksi pulloa. Yhden heti ja toisen seuraavana päivänä.
Homewoodia vastapäätä sijaitsee Carneros Brewing. Olutta ei kuulu sylkeä missään tilanteessa, joten maistelusetti naaman eteen pienimmissä mahdollisissa laseissa. Ensikosketus kalifornialaiseen olueeseen paikanpäällä Kaliforniassa... ja edessä jälkikäteen ajateltuna reissun mitäänsanomattomin setti. Noh, matkaseura ystävällisesti tyhjensi laseista yli puolet ja puutarhassa tovin pyörimisen jälkeen oli valmis rattiin. Plussapisteitä siitä, että kasvattivat puutarhassaan humalaa. Jäi kysymättä mitä lajiketta/lajikkeita.
Domaine Carneros
Los Carnerosin kumpuilevaa viinimaastoa
Homewood Wineryllä oli hyviä viinejä
Rypäleet kypsyvät vielä
Humalakukintoja Carneros Brewingin puutarhassa
Carneros Brewingin maistelusetti ei häikäissyt
Carnerosilta matka jatkui läheiselle Larson Family Winerylle, jonne ehdittiin tovi ennen sulkemisaikaa. Sylkykuppina toimi tyylikäs saapas ja tila oli puitteiltaan muutenkin hienompi kuin Homewood. Tärkein eli viinit eivät kuitenkaan makuumme osuneet. Huonoja eivät olleet, mutta Homewood oli asettanut riman korkealle. Maistelun jälkeen iltapäivä oli ohi ja viinitilat sulkeutuivat lähes kaikkialla. Nyt ehti vihdoin syödä jotain. Sen jälkeen kamat motellille ja kukkuloille ihmettelemään viiniköynnösrivejä auringonlaskun aikaan.
Larson Family Winery
Give it the boot, mikäli on huonoa tai tässä tapauksessa ajat autoa
Sonoma Mountain Roadin varrelta bongattuja viiniköynnösrivejä
Sonoma Valleyn viiniköynnöksiä ilta-auringossa
Yöpymispaikaksi olin valinnut edullisen motellin Santa Rosasta, missä
sijaitsee muutama panimo ja missä kahdella niistä on keskustassa brew pub.
Päivällä olin kuskina, joten illalla piti saada jotain nestemäistä
kurkusta alas saakka. 3rd Street Aleworks valikoitui ensimmäiseksi
pysähdykseksi. Maistelusetin sai valita listaltaan lähestulkoon missä
laajuudessa tahansa. Päädyin tilaamaan olutlistan seitsemän ensimmäistä,
koska sen jälkeen vuorossa oli stoutteja ynnä muuta vähemmän
kiinnostavaa. Hintaa en muista, mutta jossain viiden dollarin paikkeilla taidettiin liikkua. Halpaa siis. Tiukkaa reittausta en harrastanut, mutta sanoisin setin
olleen kovatasoisemman kuin korttelin päässä seuraavana vuorossa
olleella Russian River Brewingillä, joka tarjosi 8 tai 16 oluen kiinteää
settiä. Päätin ottaa 8 setin, johon kuului muun muassa maailmankuulu Pliny the Elder. Harvinaislaatuisena tapahtumana kyseinen olut sai naamaani mutkalle katkeroillaan. Pääsi yllättämään! :)
3rd Street Ale Worksin vapaavalintainen flight of seven
Russian River Brewingin puolikas maistelusetti
Seuraava päivä koitti yhtä aurinkoisena kuin edellinen. Santa Rosasta tie vei pohjoiseen Dry Creekiin, koska olin lukenut siellä kasvavatettavan hekumallista zinfandelia. Laakson perällä sijaitsevalla, mielestäni epäilyttävästi nimetyllä Ferrari-Caranolla oli maistelutarjous, joten sinne siis. Valitsin oitis maistelusettiin Dry Creek Zinfandelin, joskaan en päässyt siihen heti käsiksi. Asiantunteva henkilökunta järjesteli valinnat suotuisaan maistelujärjestelyyn. Lopulta tuli zinfandelin vuoro ja se osoittautui ylivoimaisesti parhaaksi koskaan maistamakseni viiniksi. Pullo maksoi noin 30 dollaria... päätin kuitenkin ostaa yhden kotiin tuomisiksi.
Dry Creekkiin zinfandelin perässä
Ferrari-Caranon vierailijakeskus on tässä siivessä
Ferrari-Caranon viinikellari
Dry Creekin Zinfandelia pullossa (omani) ja pensaissa kasvamassa
Päivän päätteeksi olin jälleen valinnut majapaikan kävelymatkan päässä panimoravintolalta. Lagunitas Brewing sijaitsee Petaluman pikkukaupungin pohjoisreunalla eli hyvin pitkälti keskellä ei mitään. Panimokierroksia oli iltapäivällä, mutta se olisi tarkoittanut loppuillan jumittamista paikanpäällä. Olkoonkin, että panimoravintola on erittäin viihtyisä ja sulkemisaika tosin koitti muutenkin jo iltayhdeksältä. Ehdimme paikalle noin kasilta, joten valtavat kanasalaatit eteen sekä maistelusetti molemmille. Sai valita edullisemman, jossa oli vapaavalintaisia perustuotteita taikka hieman kalliimman, johon sai valita erikoisempaa ja enemmän raaka-aineita vaativia juomia. Otin eksoottisen listan ihmeellisyyksiä: DayTime, Undercover Investigation Shut Down, NightTime ja Maximus. Viimeisin lupasi irrottaa hampaista pinnat, muttei kuitenkaan tullut edes lähelle Pliny the Elderin tykitystä. Erikoinen NightTime (Black IPA) pääsi yllättämään ja nousi parhaaksi matkalla maistamakseni olueksi. Sen kunniaksi julkaistakoon tässä myös oluen kaupallinen kuvaus.
"There are two kinds. There is the DayTime kind, which is bright and welcoming and then there is the NightTime kind, which should never be confused with the DayTime. NightTime is dark and deep and may take you to unexpected places, places that the DayTime cannot. But then, the NightTime is not suited for ordinary life and ordinary tasks. In fact, NightTime may be the answer for that sort of thing, meaning that those sorts of things may never get done. Things take time in the NightTime, things slow down and you can puase (you have to, actually) and investigate carefully to find that level of objective detachment that is only possible under the spell of the NightTime. Seek the Day, but fear not the Night."
Erinomaisesti kirjoitettu. Lieköhän oluen puhetta vai ihmisten muminaa... veikkaan jälkimmäistä. Seuraavana aamuna matka jatkui San Franciscoon.
DayTime, Undercover Investigation Shut Down, NightTime, Maximus
Lagunitas Brewingin terassi hetki sulkemisajan jälkeen (sulkevat harmillisen aikaisin)
Loppukevennyssammakko
